Tiimityön onnistuminen edellyttää hyvää johtamista.

Tiimin johtaminen on vastuullista ja aikaa vievää työtä. Tiiminvetäjä on tiimin avainhenkilö.

Tiimi tarkoittaa joukkuetta (team), jolle on ominaista vahva ja selkeä yhteinen päämäärä sekä jokaisen tiimin jäsenen voimavarojen ja osaamisen hyödyntäminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun tiimityöskentely toimii laadukkaasti, tiimi saa paljon enemmän aikaan yhdessä kuin sen yksittäiset jäsenet voisivat saada aikaan itsekseen. Tiimitoiminnalla pyritään siis saavuttamaan jotakin sellaista, mihin tiimin jäsenet eivät yksin pysty. Toimiva tiimi onkin enemmän kuin osiensa summa. Hyvä tiimi kykenee tuottamaan niin sanottua tiimiälyä, parviälyä tai kollektiiviälyä, joka on enemmän kuin tiimin jäsenten yhteenlaskettu älykkyys. Tiimiäly syntyy tiimin jäsenten vuorovaikutuksen kautta, yhdistämällä erilaista osaamista toimivaksi kokonaisuudeksi. Toimivassa tiimissä tiedetään ja ymmärretään, mikä on asiakaslähtöinen yhteinen tavoite ja suunta. Toinen kivijalka hyvälle yhteiselle työnteolle on, että sovitaan mitkä ovat tiimin pelisäännöt eli miten halutaan toimia ja tehdä yhteisyötä. Tiimitoiminnan kuri ja järjestys ei tule ylhäältä määrättyinä, vaan tiimin tulee itse asettaa toiminnalleen malli ja pelisäännöt, joiden noudattaminen heijastuu suoraan tiimin tehokkuuteen.  Jos vielä toiminnassa pystytään toteuttamaan yhteisvastuullisuutta niin yksilöinä kuin ryhmänä, niin ollaan jo matkalla huipputiimiksi. Huipputiimiksi ei voi kuitenkaan kehittyä ilman systemaattista ja hyvää johtamista sekä riittäviä resursseja. Huipputiimi ei synny itsestään, vaan kovan työn ja taitavan johtamistyön tuloksena. Menestyvä tiimi ei synny hetkessä, vaan sen rakentaminen voi kestää jopa vuosia ja edellytyksenä on, etteivät avainpelaajat vaihdu liian nopeaan tahtiin.

Hyvin toimivassa tiimissä jäsenet ovat sitoutuneet yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. He pystyvät täydentämään toisiaan taidoillaan ja tekemistä leimaa yhteisesti sovittu toimintamalli. Tiimin kehittymisen päätavoitteet ovat yhteistyö, yhdessä oppiminen, muutoskyvykkyys, palautekulttuuri, erilaisuuden hyödyntäminen ja konfliktikompetenssi. Näiden osa-alueiden parantaminen on tiimin yhteinen oppimisprosessi, jonka vauhdittajana ja edellytyksenä on jäsenten välisen luottamuksen syntyminen ja kasvaminen. Luottamus kasvaa yhdessä työskennellen ja oppien. Tärkeintä toimivassa tiimityöskentelyssä on siis oppiminen. Tiimin jäsenet ovat sitoutuneet henkilökohtaiseen ja yhteiseen oppimiseen.

Tiimin johtaminen on sekä toiminnan suunnittelemista, koordinoimista ja kehittämistä että tiimin jäsenten onnistumisten edellytysten varmistamista. Tiimin kehittäminen on parhaimmillaan jatkuvaa toimintaa. Se lähtee tiimin tarpeista, mutta huomioi myös tiimin jäsenten uratoiveet, mielenkiinnon kohteet ja erityiset koulutustarpeet. Koulutusta tarvitaan paitsi substanssiosaamisen lisäämisessä, tiimiosaamisessa, muutosvalmiuden kehittämisessä sekä vuorovaikutustaidoissa. Työn tekemisen puitteet vaikuttavat monin tavoin tiimin toimintaan ja tuloksiin. Siihen, mitä tiimin jäsenet ajattelevat ja tekevät, vaikuttavat esimerkiksi toimitilat, työvälineet, käytettävät järjestelmät, kokousten sisältö jne. Tärkeä osa tiimin johtamista on myös huolellisesti suunniteltu kehityskeskustelukulttuuri. Koulutuksen puute hidastaa henkilöstön ammattitaidon kehittymistä ja vaikeuttaa uusien järjestelmien sekä toimintamallien käyttöönottoa. Koulutuksen laiminlyönti aiheuttaa myös sen, etteivät yrityksen henkilöstöresurssit kehity tehokkaasti. 

Tiiminvetäjän tärkeimmät ominaisuudet ovat myönteinen asenne tiimityöhön ja sen tiedostaminen, mistä tiimityön menestys syntyy. Itse ei tarvitse osata kaikkia tiimille kuuluvia tehtäviä, vaan tiimistä pitää löytyä jäseniä, jotka täydentävät osaamista omilla taidoillaan. Tiimin johtaminen onkin parhaimmillaan kaikkien tiimin jäsenten taitojen hyödyntämistä mahdollisimman pitkälle sekä päätösten tekemistä yhdessä. Tiiminvetäjän tehtävänä on kuitenkin varmistaa, että tarvittavat päätökset tulevat tehdyiksi. Tiimin johtamisessa pelkkä tekninen ammattiosaaminen tai systeemien ja prosessien näkökulman painottaminen eivät riitä. Toisaalta kyse ei ole pelkästään tiimin jäsenten sitouttamisesta ja hyvän tunnelman luomisestakaan. Tiiminvetäjän pitäisi hallita tasapainoisesti molemmat johtamisen osa-alueet. 

Tiimin johtaminen on sekä tiimin päivittäisen toiminnan pyörittämistä että pidemmälle tähtäävää kehittämistä. Erilaisuus on aidosti toiminnan suola tiimityössä. Olemme kaikki erilaisia ja erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen ovat lähtökohta toimivassa tiimityöskentelyssä. Tiimin jäsenten erilaiset työskentelytavat, luonteenpiirteet ja käyttäytyminen voivat aiheuttaa konflikteja, mutta niissä piilee tiimin suurin vahvuus ja voima. Mitä paremmin tiimin vetäjä tuntee pelaajansa, sitä enemmän helpottaa omaa johtamista, kun tietää miten jokaista tiimin yksilöä tulee lähestyä ja johtaa. Tiiminvetäjän tärkeimpiä tehtäviä ovat tavoitteen asettaminen ja motivointi sekä seuranta ja suoritusten arvioiminen. Ilman kunnollista seurantaa ei ole mahdollista antaa vaikuttavaa palautetta, joka on kaiken kehittymisen perusta. Palaute on tiiminvetäjän tehokkain työkalu tiimin jäsenten ohjaamiseen. Mitä enemmän hän osaa antaa niin positiivista kuin korjaavaa palautetta, sitä helpompaa tiimin johtaminen on.  

Jos puhutaan todellisesta tiimityöstä, kuten esimerkiksi itseohjautuvasta tiimistä, niin esimies ei tiimin sisällä toimi esimiesroolissa, vaan hän on yksi tiimin jäsen muiden joukossa. Esimies voi tällöin toimia tiimin vetäjänä, mutta ei missään tapauksessa tiimin hierarkkisena johtajana. Kaiken johtamisen lähtökohtana on se, että ihminen johtaa toista ihmistä. Tosiasia on kuitenkin, että on olemassa erilaisia johtajia, niin huonoja kuin hyviäkin. Hyvä johtaja tiedostaa rajallisuutensa ja ymmärtää, ettei kukaan meistä ole täydellinen ja ymmärtää, ettei viisaus ole yhdessä päässä. Hyvä johtaja tuo esille johtajuutensa, ei mikromanageeraamalla ja puuttumalla tiimien toiminnan yksityiskohtiin, vaan luomalla tiimeille hyvät toimintaedellytykset suorittaa omat tehtävänsä. Tehokasta tiimityötä ei siis tehdä käskyttämällä tai mikromanageeramisella, mutta ei myöskään jättämällä tiimit yksin selviytymään. Tämän vuoksi tiimit kaipaavat oikeanlaista ja hyvää johtamista, jonka avulla tiimeistä on mahdollista saada parhaimmat tehot irti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s