Johtaminen on henkilöstön kehittämistä

Rentoutunut 4

Ole aina joukkosi mukana niin hyvässä kuin pahassa. Älä ole rintamakarkuri.

Yhteishengen luominen on koko työyhteisön yhteinen asia, jossa esimiehellä on kuitenkin iso rooli ja vastuu. Yhteishenki syntyy asiat yhdessä kokien. Matkaa tehdään yhdessä.

Huonot johtajat pahentavat jo valmiiksi stressaantuneiden työntekijöiden tilannetta ja lisäksi heikot johtajat stressaavat itse muutoksessa, taantumassa ja vaikeiden tilanteiden kääntämisessä voitoksi. Luottamuksen puute johtoon lisää työntekijöiden huolta ja stressiä. Stressi heikentää tuottavuutta mitä kauemmin tilanteen annetaan jatkua hoitamattomana.

Kouluttaa ihmisiä ja menettää heidät on huono asia, mutta jättää heidät kouluttamatta ja pitää heidät on vielä huonompi asia. Johtajan näkyvä osallistuminen ja itsensä likoon paneminen on merkityksellisintä kehitysprosessien toteutuksessa.

Kehittämisen ja uudistumisen aika on viimeistään silloin, kun vanha kyllästyttää lähes kaikkia ja halua tehdä toisin on selvästi ilmassa. Henkilöstön kehittämisessä tarvitaan resursseja ja se on investointi tulevaisuuteen. Henkilöstön kehittämiseen tarvitaan aikaa, rahaa, tahtotila, voimavaroja, kykyjä ja vastuuhenkilöitä.

 

 

Johtaminen alkaa itsensä johtamisesta

Kuvitelmia8

Älykäs tuntee muut, viisas tuntee itsensä (Lao-tse)

Itsensä johtaminen, itsetuntemus, itsekontrolli, ja itsekuri ovat asioita, jotka jokaisen esimiehen on hallittava. Itsensä johtamisessa jokaisen on otettava vastuu omasta käyttäytymisestään, kommunikoinnistaan ja sen vaikutuksesta toisiin ihmisiin. Tätä vastuuta ei voi siirtää muualle.

Esimiehen tulisi kuunnella totuus omasta itsestään, etenkin kun sitä totuutta varmasti jossakin määrin silotellaan ennen kuin se kantautuu hänen korviinsa. Kokemus, viisaus ja nöyryys ovat ominaisuuksia, jotka esimies voi saada vain ajan myötä.

Jos et pidä itsestäsi huolta, et voi onnistua esimiehen roolissa, etkä muissakaan rooleissa. Jokainen, joka laiminlyö oman kuntoisuutensa, maksattaa sen työtovereillaan, lähimmillään ja yhteiskunnalla. Elät pidempään, kun ymmärrät, että onnettomana  elämäsi menee hukkaan. Joten muutu ja kasva. Jos et kasva, et elä oikeastaan ollenkaan.

Jokaisen meistä tulisi miettiä, mitkä asiat ovat omassa elämässä tärkeitä? Perhe, ystävät, työ, valta, kunnia, status vai terveys? Hautausmaat ovat täynnä korvaamattomia ja täydellisiä ihmisiä. Onko muuten mitään järkeä olla hautausmaan rikkain ihminen? Vaikka itsensä tuntemiseen menee koko elämä, niin eikö elämän päämäärä loppujen lopuksi ole kuitenkin itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on?

 

Johtaminen on tiimityötä

Mun tiimi 7

Johtajan on oltava tiimipelaaja, joka kunnoittaa tiiminsä jäseniä.

Tiimit ovat päivän sana työpaikoilla. Tiimeissä työskentely ei poista johtajuuden tarvetta. Vaikka organisaatiokaavion mukaan johtoporras vähenisi tai poistuisi, jonkun tiimissä täytyy tarvittaessa ottaa vetovastuu.

Alati muuttuvassa maailmassa esimies ei voi tietää vastausta kaikkeen tai edes olla se, jolla on paras tieto. Johtaja ei pysty tekemään asioita yksin. Tietäminen ei ole tiimissä koskaan yhden henkilön varassa.Yhdessä parhaista johtajuuden määritelmistä kysytään, oletko tarpeeksi voimakas, rohkea, nöyrä ja kypsä pyytääksesi muilta apua.

Monia ennätyksiä ja onnistumisia on tehty, mutta vain, koska apu ja tuki on tullut muilta tiimin jäseniltä. Parhaat tiimit ovat niitä, jotka ovat oppineet työskentelemään yhdessä. Keskenään erilaisista ihmisistä koostuva tiimi työskentelee tehokkaammin ja ideoi luovemmin. Mitä tahansa teetkin, niin tee se tiiminä. En minä vaan me – se on tiimityötä.

Esimerkki on johtajuutta

Johtajuuden hinta EN-1

John Wooden on sanonut, että, kaikkein voimakkain johtamisen työkalu on sinun oma esimerkkisi.

Presidentti Harry Truman on sanonut samasta asiasta, että voidakseen johtaa muita on oltava valmis menemään edeltä yksin.

Albert Schweitzerin mukaan esimerkki ei ole pääasia vaikuttaa muihin. Se on ainoa tapa.

Maailmaa on muutettu esimerkillä, ei mielipiteillä (Paulo Coelho).

Lapsi oppii enemmän siitä mitä sinä olet kuin siitä mitä sinä opetat (W.E.B Dubois).

 

Trilogian kolmas osa on ilmestynyt: EN MINÄ VAAN ME

En minä vaan me

  • Kirjailija: Eero Kukkola
  • Kuvitus: Marko Veijanen
  • Kieli: suomi
  • Sivumäärä: 256
  • Paino: 484 grammaa
  • Julkaistu: 2018-01
  • ISBN: 9789515685049
  • Verkkokaupat: Adlibris.com, CDON.com, Suomalainen.com, Booky.fi, Bod.fi

Johtaminen on palveluammatti, jossa johtajan tehtävä on tukea ja palvella ihmisiä ja organisaatiota eikä päinvastoin. Nykyaikaisen johtamisen ydin on, en minä vaan me. Viisaus ei ole yhdessä päässä ja siksi johtamisen haaste on saada organisaation parviäly mahdollisimman täysimääräisesti organisaation käyttöön.
Kirjoittajan mielestä johtajuuden yhdessä parhaimmassa määritelmässä tämä ydin määritellään osuvasti: Oletko tarpeeksi voimakas, rohkea, nöyrä, viisas ja kypsä pyytääksesi muilta apua? Jokainen johtaja ja esimies tarvitsee aina muiden apua. Yksin et ole mitään, sillä yhdessä seistään, erillään kaadutaan.
Johtajuus punnitaan joka hetki ja eritysesti liiketoiminnan kriittisissä vaiheissa; talouden murroskohdissa, vaikeiden tilanteiden kääntämisessä voitoksi ja muutoksen johtamisessa. Tosin kaikki johtaminen alkaa olla käytännössä muutoksen johtamista. Johtaminen taas on jatkuvaa oppimista ja koko elämän kestävä prosessi. Oppiminen on muuttumista ja muuttuminen on elämää. Oppiminen on ehkä tärkein selviytymiskeino tässä jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.
Eero Kukkola täydentää tällä kirjalla kahta aikaisemmin kirjoittamaansa johtamisopasta. Hän kohdistaa kirjansa sanoman esimiehille ja johtajille perusasioiden kertaukseksi sekä erityisesti nuoremmalle sukupolvelle ohjenuoraksi ja opiksi johtamisen taidon haastavaan ja kivuliaaseen kasvuprosessiin. Kirjoittajan sanomaa täydentävät ajattelua syventävät kuvittaja Marko Veijasen humoristiset tilannekuvat, joihin kätkeytyvä syvä totuus lukijan on itse oivallettava.

Kriisiyhtiön tunnusmerkki: Väärät investoinnit

Yksityiskohdat

Edullisen ja järkevän rahoituksen saaminen investoinneille on usein tärkein edellytys niiden toteuttamiselle ja onnistumiselle.

Yrityksen on kyettävä kehittämään jatkuvasti toimintaansa. Toiminnan kehittämiseen ja yrityksen kasvuun tarvitaan erilaisia investointeja. Yrityksen tekemä investointi on rahan sijoittamista sellaiseen kohteeseen, josta odotetaan kertyvän enemmän tuloa kuin menoa suunnitellulla ajanjaksolla. Yritysten täytyy aika ajoin hankkia esimerkiksi koneita, laitteita tai laajentaa toimintaansa yritysostoilla. Investoinnit voivat olla myös aineettomia kuten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja tai henkilöstön koulutusta. Investoinnin vaihtoehtona kannattaa aina selvittää kaikki muut vaihtoehdot esimerkiksi koneiden vuokraamismahdollisuus, jolloin yrityksen pääomaa ei sitoudu omistamiseen. Investoinneilla on merkittävä liiketaloudellinen rooli, sillä ne saattavat ratkaista yrityksen jatkuvuuden. Väärät, liian suuret tai väärin ajoitetut investoinnit ovat kaataneet monia yrityksiä. Investointipäätöksiä tehtäessä on erityisesti otettava huomioon investoinnin kannattavuus ja oikea ajoitus. Investoinnin kannattavuuden arviointi perustuu aina jonkinlaisiin oletuksiin, kristallipalloon tuijotteluun ja parhaaseen arvioon tulevasta. Uudesta investoinnista toivottu ja budjetoitu kassavirta on parhaimmillaankin vain hyvä arvaus tai paras ennustus tulevasta.

Investointien onnistumiseen vaikuttavat markkinoiden kehitys, ympäristön muuttuminen ja kilpailijoiden toiminta. Yrityksen on valittava ympäristönsä sekä huomattava ja ymmärrettävä mahdolliset muutokset siinä. Tulevaisuuden toimintaympäristöä suunniteltaessa yritys voi nähdä uusia liiketoiminta-alueita, joissa kilpailu on vielä hyvin vähäistä. Ympäristön muutokset voivat vaikuttaa investoinnin epäonnistumiseen, jos yritys ei pysty ennakoimaan tai näkemään niitä ajoissa. Toisaalta taas ympäristön aktiivinen tarkastelu voi auttaa yritystä siinä, mihin lähdetään investoimaan ja mitä kannattaa kehittää tulevaisuudessa. Ympäristöllä ja sen muutoksilla on keskeinen rooli monissa yrityksen strategisissa päätöksissä. Investointeihin liittyy aina epävarmuutta ja riskejä, vaikka yrityksessä olisikin välttämätön tarve parantaa tai uusia järjestelmiä kilpailukyvyn parantamiseksi. Investointitarvetta lisää aina nopeasti muuttuva teknologia, joka vaikuttaa asiakkaisiin, toimittajiin, kilpailijoihin, yhteistyökumppaneihin ja oman organisaation toimintaan. Yksi suurimmista investointeihin johtavista syistä onkin vanhentunut teknologia, joka pitää päivittää nykypäivään, jotta yritys pysyy kilpailukykyisenä.

Yrityksillä on pääomista aina pulaa ja siksi yritykset joutuvat jakamaan niukat resurssit keskenään kilpailevien vaihtoehtojen välillä. Täydellisiä resursseja kun ei ole kenelläkään. Investointipäätöksiin liittyy usein suuri taloudellinen riski, koska niihin sisältyy tulevaisuuden epävarmuustekijöitä. Onnistunut investointi auttaa yritystä vahvistamaan talouttaan ja kestämään huonoja aikoja, epäonnistunut voi johtaa jatkuvuusongelmiin. Tästä johtuen investointipäätöksiä tulisi edeltää huolellinen valmistelu ja tarkat taloudelliset laskelmat kulujen ja tuottojen osalta. Mitä merkittävämmästä investoinnista on kysymys, sitä tärkeämpää on oikea ajoitus ja investoinnin valmistuminen ajallaan. Yritys tarvitsee silloin luovia ratkaisuja ja myyntiä entistä enemmän mitä pitempään investointi viivästyy ja kustannukset karkaa käsistä.

Rahoituskysymykset asettavat investoinneille tyypillisesti rajoitteita. Käytettävissä olevilla rahoitustavoilla ei ole aina mahdollista toteuttaa kaikkia investointeja, vaikka ne olisi todettu kannattaviksi. Olennaista yrityksen rahoituksen kannalta on se, mikä osa investoinnista voidaan rahoittaa pääomarahoituksella ja kuinka suuri osa taas tulorahoituksella tai mahdollisilla yhteiskunnan tuilla ja avustuksilla. Investointiprojektia ja sen kustannuksia kannattaa siis seurata todella tarkasti, jotta projekti pysyy asetetussa aikataulussa ja budjetissa. Kokemus on osoittanut, että investointibudjettiin on aina syytä varata liikkumavaraa ja määrittää realistinen aikataulu. Investoinnin käyttöönoton viivästyminen on pahinta myrkkyä. Se on paljon suurempi riski kuin budjetin ylitys. Viivästyneen käyttöönoton takia on moni yritys joutunut vaikeuksiin ja aiheuttanut ongelmia myös muille yrityksille. Olkiluoto 3 ja Länsimetro ovat hyviä esimerkkejä erittäin pitkiksi venyneistä investoinneista. Arvatkaa huviksenne, kuka loppujen lopuksi maksaa niiden viivästymisen? Investointiprojektit eivät siis suju aina suunnitelmien mukaan ja pahimmassa tapauksessa investointiin ryhtyminen voi johtaa konkurssiin. Näin kävi esimerkiksi yli 100 vuotta vanhan leipomoyrityksen tekemälle investointihankkeelle marraskuussa 2011, kun perheyrityksen omistama leipomotehdas hakeutui konkurssiin. Leipomoyrityksen 25 miljoonan investointihanke uuden tehtaan rakentamisesta kasvoi 60 miljoonan suuruiseksi ja johti uuden Järvenpäässä sijaitsevan tehtaan konkurssiin.

 

Kriisiyhtiön tunnusmerkki: Johto riitelee

Palaveri

Ilman näkemystä ja johdon yhteisymmärrystä ei synny voittoisaa strategiaa ja yrityksen toiminnan jatkuvuus on epävarmaa.

Yrityksen liiketoiminnan jatkuvuus vaarantuu silloin, kun yritykseltä puuttuu kristallinkirkas strategia ja siitä johdettu hyvä liiketoimintasuunnitelma. Tällaisessa tilanteessa johto yleensä riitelee verisesti vaihtoehdoista, mikä vain nopeuttaa yrityksen alkanutta syöksykierrettä. Strategian perustehtävä on viivästyttää ja siirtää tulevaisuudessa aina vaanivaa konkurssia tai yritysvaltausta. Strategian tehtävä kun on kertoa, mitä meidän tulee tehdä, että yritys kasvaa ja välttää konkurssin. Yrityksen jatkuvuutta ja kasvua yleensä heikentää myös se, että asiakaspinta ei ole aivan kunnossa tai se murenee pikku hiljaa. Ellei yrityksen arvo kasva, jokin tekijä korjaa sen lopulta pois pelistä. Liiketoiminta kehittyy ja jatkuvuus on taattu, kun se kasvaa. Jos liiketoiminta ei kasva, yrityksellä on todennäköisesti väärä strategia ja tulos joudutaan varmistamaan laittamalla yritys rankalle kulukuurille. Jos yritys ei kasva eikä kuluja pystytä varmistamaan, yrityksen jatkuvuus vaarantuu ja se kuihtuu hiljalleen pois. Yrityksen pääoman ja kasvun arvokkain muoto ovat asiakkuudet. Maksavat asiakkaat ovat yrityksen polttoainetta ja takaavat jatkuvuuden. Niinpä tärkeimpiä pääomaresursseja ja yrityksen jatkuvuuden ylläpitäjiä ovat ne ihmiset, jotka pystyvät luomaan asiakkuuksia ja pitämään ne. Totuus on kuitenkin, että kaikki yritykset päätyvät joskus konkurssiin tai niiden toiminta muuten loppuu ja nimi katoaa historian kirjoihin. Tämän voi lukea vaikka Tilastokeskuksen tilastoista. Yritysten keskimääräinen elinikä on vain seitsemän vuotta ja uusista yrityksistä on hengissä viiden vuoden jälkeen enää noin puolet.

Liiketoiminnan jatkuvuudella ja sen hallinnalla tarkoitetaan varautumista erilaisiin taloudellisiin tai muihin häiriötilanteisiin ja kriiseihin. Yrityksen johdon on syytä pitää mielessä, että kriisi yllättää aina, eivätkä riskit poistu itsestään. Kriisi on aina arvaamaton ja se hiipii nurkan takaa silloin, kun sitä vähiten odottaisi. Mikään kriisi ei synny tyhjiössä tai itsestään, vaan se tarvitsee ulkopuolisen tai sisäisen tekijän. Jokainen organisaatio kohtaa kriisejä ja poikkeustilanteita ennemmin tai myöhemmin. Markkinat, asiakkaat ja sidosryhmät eivät arvioi yritystä kriisin todellisen syyn perusteella, vaan sen perusteella, kuinka hyvin tai huonosti kriisi hoidetaan. Siksi kriiseihin valmistautuminen ja valmentautuminen ovat parasta riskien hallintaa ja jatkuvuuden varmistamista. Viisaat organisaatiot tietävät, että ne joutuvat kohtaamaan kriisejä ja siksi ne varautuvat kriiseihin. Petokset, riidat, onnettomuudet, yritysostot, liikevaihdon hiipuminen, joukkoirtisanomiset, tekniset ongelmat, luonnonilmiöt tai ihmisten huolimattomuus ovat yleisimpiä syitä yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden häiriöihin. Kaikki organisaatiot ovat toiminnassaan enemmän tai vähemmän riippuvaisia tietojärjestelmistä. Siksi tietojärjestelmiin liittyvät häiriöt ja uhat voivat aiheuttaa yrityksen jatkuvuudelle todella suuria vahinkoja. Yleisimpiä tietojärjestelmiin liittyviä uhkia ovat tietovuodot, virukset, hakkerit, verkkohyökkäys, tietoverkon vioittuminen tai tulipalot. Tällaiset tapahtumat voivat nopeasti viedä yrityksen ennakoimattomaan kriisiin. Kun kriisi on ohi, voi yritys pahimmassa tapauksessa mennä nurin. Parhaimmillaan se voi kuitenkin selvitä kriisistä pelkällä säikähdyksellä tai jopa nousta tuhkasta entistä vahvempana.

Liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelulla pyritään määrittelemään vastatoimet, joilla ehkäistään poikkeustilanteita, varmistetaan liiketoiminta ja estetään kriisien syntyminen. Jatkuvuussuunnittelua tulee tehdä yrityksen tarjoaman palvelun tai liiketoiminnan käyttöönoton yhteydessä liiketoimintariskien pohjalta. Riskienhallinnalla ja riskien poistamisella haetaan aina vastauksia kysymykseen ”Mitä jos?”. Monien mielestä jatkuvuuden suunnittelu on tylsää, aikaa vievää ja kallista. Riskien seurauksia ja niiden vaikutuksia on aina helpompi ja halvempi miettiä, suunnitella ja torjua etukäteen kuin vasta sitten, kun jotain on jo tapahtunut. Vahingot ja riskit valitettavasti toteutuvat yleensä ennen kuin olemme ehtineet varautua niihin. Liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelun perusperiaate on, että liiketoiminnan prosessit ja henkilöriskit tulee arvioida ja sovittaa liiketoimintakriittisyyden ja tärkeyden mukaan. Siksi liiketoiminnan prosessikuvausten tulisi aina sisältää jatkuvuussuunnitelmat ja tunnistaa riskit.