Esimiesasemaa ja valtaa ei ole tarkoitettu muiden alistamiseen, eikä pelolla johtamiseen.

Sanotaan, että johtajuuden todellinen mitta on vaikutusvalta. Johtamisessa on kyse ihmisiin vaikuttamisesta tavoitellun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Ihmiset seuraavat luonnostaan itseään vahvempia johtajia. Johtamista on kuitenkin hankala toteuttaa, jos ei ole seuraajia, jotka kulkevat perässä. Kun johtajalla on vaikutusvaltaa, ihmiset alkavat seurata häntä. Kun johtaja saavuttaa kunnioituksen, johtamisesta tulee helpompaa ja ihmiset jatkavat seuraamista. Kunnioitus perustuu johtajuuteen, ei asemaan, arvonimeen tai sukupuoleen. Heti kun saavutat kunnioitusta, saat valtaa. Suurinta valtaa käytetään vähin äänin ja valta siirtyy sille, jolla on taito käyttää sitä. Ihminen, jolla on valta, ei menesty ellei hän salli, että paremmat ideat loukkaavat hänen maailmaansa. Et voi oppia mitään uutta ellet salli, että sinua viisaammat ja taitavammat ihmiset sotkevat ympyröitäsi ja peliäsi. Johtajan tulee ymmärtää ja käyttää oikein rooliinsa kuuluvaa valtaa, vastuuta ja velvollisuuksia. Valta tuo mukanaan aina suuren vastuun. Valtaa käyttämällä ihmisiä on johdettu sekä hyviin että huonoihin tekoihin. Valta ei ole vain oikeuksia. Se velvoittaa huolehtimaan ja kantamaan vastuuta. Parhaimmillaan vallan käyttö on läpinäkyvää ja avointa. Ei voi koskaan sanoa, onko valta hyvästä vai pahasta. Oleellista on, miten sitä käytetään. ”Vallalla on taipumusta turmella ihmistä ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti” (Lordi Acton).

Valta-asema voi tehdä pienestä ja herttaisesta ihmisestä tyrannin ja hirviön, kun hän nousee korkeaan asemaan. Syynä muutokseen on ihmisen oma halu, valta addiktoi, nousee päähän tai ympäristön kulttuuri ja perimä antaa mallin. Valtaan päästyään ovat vallankäyttäjät yleensä haluttomia luopumaan määräävästä vallasta ja pitävät siitä kiinni viimeiseen asti. Valta on tehnyt monesta johtajasta kusipään ja pomottajan. Kun johtaja koukuttuu tunnetasolla valtaan, järjellä ei ole enää väliä. Vallan käytön perustaidoista tärkein ja ja ratkaisevin on tunteiden hallinta. Tunteet jättävät järjen varjoonsa. Valtaa väärin käyttävä on kuin narkkari, joka haluaa sitä koko ajan lisää. Hyvä johtaja ei takerru valtaan. Hän näkee, milloin on aika luopua ja antaa tilaa uudelle johtajalle. Me kaikki luovumme kaikista asioista ennemmin tai myöhemmin. Vallasta ja asioista voi ja pitää päästää irti, kun on sen aika. Luopuminen ei ole luovuttamista vaan kypsän ihmisen viisautta.

Valta voi sumentaa realiteetit ja todellisuudentajun. Tällöin usko omaan totuuteen estää näkemästä muiden näkökulmia ja totuutta. Työyhteisöön alkaa muodostua niin sanottu yhden totuuden kulttuuri. Taju siitä, mikä on oikein ja väärin hämärtyy. Totuutta ja oikeudenmukaisuutta huutavat äänet vaiennetaan. Työyhteisössä sallitaan vain se totuus, joka tukee ja imartelee vallankäyttäjän ääntä ja tahtoa. Tällöin voidaan ajautua mielivaltaan tai pakkovaltaan. Pakkovalta on vallan tyypeistä julmin. Organisaation jäsenen on pakko totella, halusi hän tai ei. Pakkovallan keinot perustuvat fyysiseen ja psyykkiseen pakottamiseen. Onkin sanottu, että organisaatio voi olla huonoimmillaan henkinen vankila. Mitä suurempi valta, sen pelottavammat seuraukset voivat olla. Pahimmillaan työyhteisö poistaa ne yksilöt, jotka poikkeavat sallitusta totuudesta. Poistaminen voi tapahtua sivistyneen hienotunteisesti tai se voi olla myös hyvin näkyvää ja suoraviivaista. Aivan selvää on, että tällaisessa kulttuurissa ja työpaikassa voidaan pahoin. Usein tällainen vallankäyttö jättää jälkeensä henkistä ja fyysistä kärsimystä, ja se näkyy organisaation tuloksissa ja ilmapiirissä.

Kaikissa ihmissuhteissa käytetään valtaa. Jokainen meistä on vallankäytön kohde ja vallankäyttäjä. Valtapelien ulkopuolelle ei voi edes jättäytyä, vaikka haluaisi. Johtajan on hyvä tunnistaa tilanteet, joissa häntä viedään ja milloin hän on vallankäytön kohteena. Töissä johtaja käyttää valtaansa, mutta myös työntekijällä on valtaa, esimerkkinä joukkovoima. Valtaa havittelevan on hyvä tietää, että oikeutettu valta takaa tottelevaisuuden paremmin kuin oikeuttamaton pakkovalta. Johtaminen ja vallankäyttö porukan keskeltä toimien vie tavoitteisiin paremmin kuin muodollisen vallan ja aseman korostaminen. Jokainen meistä haluaisi omata arvovaltaa ja karismaa, koska se on kestävintä ja kunnioitusta herättävintä valtaa. Hyvä johtaja johtaa omalla arvovallallaan, persoonallisuutensa kautta ja esimerkillään.