Johtamisen perusperiaate 1: Oma esimerkki

Johtajuuden hinta EN-1

Voidakseen johtaa muita on oltava valmis menemään edeltä yksin (Harry Truman).

Esikuva toimii aina, niin väärä kuin oikeakin. Esimiehen pitää ymmärtää, että hän on esimerkkinä kaiken aikaa. Puheitasi saatetaan epäillä, mutta tekojasi yleensä uskotaan. Puheitasi ymmärretään tai halutaan ymmärtää itselle parhaalla mahdollisella tavalla ja usein ymmärretään vielä väärin. Johtajan sanat painavat työyhteisössä aina eniten. Siksi on tärkeää pitää huoli siitä, ettei päästä suustaan mitä tahansa sammakoita. Usein hiljaisuus osoittaa suurempaa viisautta kuin harkitsemattomat sanat. On helpompi opettaa tai käskeä, mikä on oikein kuin toimia oikein. Varsinkin vaikeina aikoina esimerkin voima voi olla ratkaiseva. Omalla esimerkillä, innolla ja heittäytymisellä on enemmän seuraajia kuin järjellä. Johtajan oma esimerkki näkyy kaikilla tasoilla organisaatiossa, yhtä lailla pääjohtajan kuin alimman esimiehen osalta. Johtajuutta ei ole asema tai titteli, vaan toiminta ja esimerkki. Arvot ja etiikka ovat yllättävän tärkeitä asioita; se miten itse toimii pienissäkin asioissa. On tärkeää, että johtaja näyttää mallia ja noudattaa samoja pelisääntöjä kuin muutkin kaikilla organisaatiotasoilla. “Jos sinun esimerkkisi inspiroi muita unelmoimaan enemmän, oppimaan enemmän, tekemään enemmän ja tulemaan paremmaksi, olet johtaja” (John Quincy Adams).

Esimerkillä johtaminen, korkea etiikka, menestysten ja tappioiden jakaminen muiden kanssa ja sinnikkyys ovat jokaisen johtajan perustapoja toimia. Mitä alemmasta johtamistasosta on kyse, sitä hallitsevampi on esimerkin voima. Myös johdon ja yrityksen hallituksen jäsenet ovat omien tarpeidensa, tunteidensa ja tottumustensa vankeja. Merkittävissä valta-asemissa olevat ihmiset kadottavat herkästi realiteetti- ja suhteellisuudentajunsa sekä sortuvat helposti oman edun tavoitteluun tai tunnevaltaiseen käytökseen. Johtajan toiminta voi täyttää laillisuuden vaatimukset, mutta henkilöstö ja pahimmillaan koko kansakunta näkee sen itsekkäänä, sivistymättömänä, kohtuuttomana tai epämoraalisena. Johtaja on aina esimerkki organisaatiolle, halusi hän sitä tai ei. Ole rehellinen itsellesi niin säilytät itsekunnioituksesi ja mielenrauhasi. Ole rehellinen toisille niin säilytät heidän kunnioituksensa ja arvostuksensa. Rehellisyyden vaatimus on ehdoton; joko olet rehellinen tai et. Valheen verkostossa jää viimein aina kiinni. Liike-elämässä rehellisyys ja suoraselkäisyys tarkoittavat, että teet sitä mitä sanot. Tarkoituksenmukaisinta on puhua aina totta. Silloin pysyy paremmin kärryillä siitä, mitä on kenellekin sanonut. Jos alkaa valehdella, pitää valehdella kaikille samalla tavalla ja se on työlästä. Helpompaa on siis puhua totta ja olla rehellinen niin itselleen kuin muille.

Lapsesi harvoin siteeraavat sinua väärin. He yleensä toistavat sanasta sanaan, mitä sinun ei olisi pitänyt sanoa. He toimivat sen mukaan, mitä näkevät ja kuulevat. Lapsilla on yksi yhteinen ominaisuus: he sulkevat korvansa neuvoilta ja avaavat silmänsä esimerkille. Vanhempien tulisi ymmärtää, kuinka suuri esimerkin voima on ja kuinka suuri vastuu aikuisella on lapsen esikuvana. Jokaisen vanhemman pitää muistaa, että eräänä päivänä heidän lapsensa seuraavat heidän esimerkkiään, eivät heidän ohjeitaan. Et voi opettaa mitään, mikä vetäisi vertoja hyvälle esimerkille. Johtaminen on kuin lasten kasvattamista. Siinä motivoidaan, koulutetaan, tuetaan, tehdään yhdessä, välitetään aidosti, annetaan vastuuta, ollaan erimerkkinä 24/7, asetaan rajoja ja arvostetaan. Se kaikki tapahtuu luottamuksen ilmapiirissä, eikä siitä tarvitse tehdä kirjallisia dokumentteja. Haastavin ja vaativin johtamiscase on siis omien lasten kasvattaminen. Palaute tulee välittömästi ja suodattamatta, on kuin katselisi itseään peilistä. Ihmiselle selviää vasta sitten, mihin hän todella uskoo, kun hän alkaa opettaa omia lapsiaan. Lopputuloksesta voi onnitella tai syyttää vain itseään. Lasten kasvatusta ja vanhemmuutta ei voi delegoida isovanhemmille, koululle tai muille tahoille. Perheen perustaminen ja laumanjohtajuus on lopun elämän projekti ja johtamiscase.

 

One comment

  1. Tiina Sillankorva · huhtikuu 23, 2015

    Saattaa olla, että omalla epäsovinnaisella esimerkilläni (johtamisella) olen antanut lapselleni äänettömästi luvan olla sellainen kuin luonnostaan on? Otin vastuun, mutta en niin kuin se yleensä mielletään – uhrautumalla (ainakin äidit). Tein mitä Minä halusin tehdä. Lakkasin myös opettamasta lasta, kun hän 2 -vuotiaana ilmoitti kaupassa lattialla huutavan toisen lapsen vieressä, ja kysyessäni miksei hän koskaan tee samoin, että ”tuollainen käytöshän on täysin tyhmää!” … Jep… Saan yhä oppia häneltä jaloa asennetta ja muita huomioivaa käyttäytymistä. Hän ei tee velvollisuuskäyntejä luonani – vaikka joskus salaa toivon – mutta on 100%:sesti läsnä kun käy. Osaisinpa minäkin!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s