Suunnittele työsi kunnolla ja toteuta suunnitelmasi, niin loppu on vain tekemistä ja logistiikkaa.

Oikotietä onneen ei ole. Paras tulos saavutetaan, kun asetetaan realistisia tavoitteita, tehdään järjestelmällinen tietoon perustuva suunnitelma siitä, miten tavoitteet saavutetaan ja toteutetaan tehty toimenpidesuunnitelma. Tavoite ilman suunnitelmaa on vain toive ja oikea toimenpide väärään aikaan on suunnittelemattomuutta. Tärkeintä on kysyä, onko tämä suunnitelma tai käytäntö sopiva meille ja sopiiko se kulttuuriimme ja pyrkimyksiimme. Suunnitelmallisuus johtamisessa ei ole byrokratiaa, jos on ensin osattu asettaa oleelliset tavoitteet ja saatu henkilöstö ymmärtämään niiden tärkeys ja merkitys. Hyvää tulosta jatkuvasti tuottava johtaminen on koko ajan suunnitelmallista. Sitä, jolla on suunnitelma, tullaan seuraamaan. Kun suunnittelet operaatioita, muista pitää pääsi kylmänä, sillä aina tulee olemaan eskimoita, jotka neuvovat afrikkalaisille, miten menetellä helteen tullen. Jos sinulla ei ole liiketoiminnastasi mitään suunnitelmaa, se on kuin menisit tuntemattomaan metsään ilman karttaa ja kompassia. Jos suunnitelmasi ei toimi, vaihda suunnitelmaa, älä tavoitetta. “ Jos ei ole suunnitelmaa ja ottaa vihollisen kevytmielisesti, tulee varmasti vihollisen vangitsemaksi” (Sunzu).

Suunnitelma on järjestelmällistä toimintaa tietyn tehtävän suorittamiseen, mikä määrittää mitä, miten, miksi, milloin ja kuka. Mitä paremmin suunnittelet tekemisesi, sitä vähemmän tulee yllätyksiä ja pikatilanteita. Vaikeinta suunnittelussa on löytää oikeat polut. Menneisyyden kokemukset ja erilaisten kehityspolkujen tunnistaminen auttavat ymmärtämään ja luomaan polkuja, jotka johtavat tavoiteltuun tulevaisuuteen. Suunnittele siis pahimman varalle, mutta toivo parasta. Muista nämä sudenkuopat toiminnan suunnittelussa:

• Yritysjohto tekee strategiaa, mutta yliarvioi organisaation muutoskyvyn ja aliarvioi vaikeudet.
• Hankkeita on liikaa ja ne kasautuvat samoille henkilöille.
• Hankkeille ei anneta riittäviä resursseja ja työkaluja.
• Kehittämistyö tehdään oman toimen ohella.
• Viestintä on heikkoa ja muutosten vyöryttäminen pysähtyy jo keskijohtoon.

Valitun strategian ja suunnitelman jalkauttaminen on muodostunut usein yritysjohdon kompatuskiveksi. Perinteisen ajattelun mukaan strategian jalkauttamisessa ei tarvita kuuntelua, koska visio ja strategia muodostetaan ylhäällä ja välitetään sitten alaspäin. Kuitenkin strategia- ja visiosuunnittelun perusteet muodostuvat suurelta osin alhaaltapäin tulevien signaalien ja viestien pohjalta. Hyväkin strateginen valinta ja suunnitelma on jäänyt torsoksi, koska sitä ei ole kyetty jalkauttamaan organisaation asiakasrajapinnan työntekijöille. Syynä on joko suunnitelman akateemisuus ja korkealentoinen kieli, jota organisaation arkipäivän työtekijät eivät ymmärrä tai johto ei ymmärrä, kuinka tärkeää sen on laskeutua alas tornistaan ja kertoa omalle henkilöstölle, mitä halutaan, miten toimitaan ja mihin ollaan menossa selvällä arkipäivän kielellä. Usein yrityksen johtajat tekevät suunnitelmat toisilleen ja yrittävät vielä päteä sillä, kuka pystyy ilmaisemaan asiansa akateemisimmin ja vaikeimmin. Kuitenkin itse toteutus voi merkitä hyvinkin arkipäiväisiä tekoja ja toimia. “Kenraali, joka voitti taistelun, oli tehnyt useita laskelmia ja suunnitelmia ennen taistelua. Kenraali, joka hävisi taistelun, teki vain muutamia suunnitelmia ja laskelmia” (Sunzu).