Varmistaaksesi oman asemasi säilymisen palkitse runsaasti ne, jotka tekevät tulosta.

Tartu aina välittömästi ongelmiin, sillä johtajan tehtäviin kuuluu ratkaista ongelmat. Kumpi on parempi? Tarttua ongelmaan rohkeasti ja etsiä oikea ratkaisu vai jäädä märehtimään ongelmaa kaulaa myöten liemessä? Älä kuitenkaan ratkaise muiden ongelmia silloin, kun he voivat itse ratkaista omat ongelmansa. Yksi ihmisen mitta on on tapa selvitä ongelmista. Johtajan ei kuitenkaan pidä ryhtyä selittelemään ja puolustelemaan, kun joku esittää epäkohtia tai ongelmia. Kysy silloin nöyrästi: ”Miten sinä tämän ongelman ratkaisisit?” Johtaminen on jatkuva ja päättymätön jono ongelmien ja ristiriitojen ratkaisemista. Jos et hyväksy sitä tai se on sinulle liian raskasta, tee jotain muuta kuin johtamistyötä. Johtaja, joka ei harjoita muilta vaatimaansa todellisuutta, on organisaation suurin riskitekijä. Ongelman lähde on usein johtajassa itsessään. Rehellisyys alkaa siis pienistä asioista. Jokainen ratkaisu voi olla seuraavan ongelman lähde. Jos et keksi vähintään kolmea asiaa, jotka voisivat mennä pieleen ratkaisussasi, et ymmärrä ongelmaa.

Et voi ratkaista ongelmaa, jollet ensin myönnä sen olemassaoloa. Ongelman ratkaisu lähtee siitä, että mikään ei ikinä rullaa sujuvasti. Ongelma on havaittu ja tunnistettu ero nykytilan ja tavoitetilan välillä. Periaatteet tehokkaaseen ongelman ratkaisuun ovat ongelman tiedostaminen, ongelman syihin keskittyminen ja ongelman priorisoiminen. Esimiehenä ja johtajana oleminen on käytännössä usein ongelmien selvittämistä. Karu todellisuus on se, etteivät ongelmat ratkea itsekseen ja pahinta niin johtajan arvostukselle kuin uskottavuudelle on se, että ongelmien ilmaantuessa johtaja laittaa päänsä pensaaseen tai pakenee paikalta. Esimiehen täytyy tarttua ongelmiin ja ratkaista ne silläkin uhalla, että ratkaisu ei välttämättä miellytä kaikkia. Työntekijät arvostavat päätöksentekoa ja onneksi myös sitä, että esimies aidosti yrittää ratkaista ongelmia, vaikka lopputulos ei olisikaan aina täydellinen. Kaikkia organisaation ongelmia ei luonnollisesti voida laskea johtajan syyksi, mutta hänellä on asemansa perusteella mahdollisuus ja velvollisuus puuttua asioihin silloin, kun ne aiheuttavat häiriöitä organisaation toiminnalle tai yrityksen tuottavuudelle.

Mikä on yritysjohdon yleisin tapa toimia ja ratkaista ongelma, kun yrityksellä menee huonosti? Tehdään organisaatiouudistus ja aloitetaan yt-neuvottelut. Tällöin leikataan usein hyvin lyhytnäköisesti tuotantokustannuksia ja vähennetään hyvinkin rajusti tuotantohenkilöstöä tai jopa myyntihenkilöstöä. Tämä tapa on luonnollisesti helppo ja nopea toteuttaa, mutta voi ainakin teknisesti vaativilla toimialoilla johtaa merkittäviin osaamisvajeisiin, kun hiljainen tieto kävelee ulos ja voi vaikuttaa hyvinkin negatiivisesti yrityksen toimintaedellytyksiin.

Mikään hanke ei kaadu, eikä saa kaatua yhteen epäonnistumiseen ja takaiskuun. Mikään ongelma ei ole niin suuri ja monimutkainen, etteikö sitä voi kohdata. Muutoksessa ero onnistumisen ja epäonnistumisen välillä on usein kiinni vain tahdosta ja sisusta. Unohda sana mahdoton ja käytä sen tilalla positiivista sanontaa, se on mahdollista. Ongelmat syntyvät silloin, kun johtajat olettavat organisaation omaavan sisäänrakennetun kyvyn tulla toimeen itsenäisesti ja sopeutua muutokseen automaattisesti. Todellinen turvallisuudentunne löytyy, paradoksaalista kyllä, vain kasvusta, uudistumisesta ja muutoksesta. Useimmat ihmiset laittavat enemmän aikaa ja energiaa pyörimällä ongelman ympärillä ja taivastelemalla kuin yrittämällä oikeasti ratkaista sitä. Sellaisten asioiden pyörittely ja taivastelu on turhaa, joille ei yksinkertaisesti voi mitään. Se ei tuo ratkaisua, eikä hyödytä ketään. Kannattaa keskittyä asioihin, joille voi tehdä jotain ja myös tehdä se, mitä kulloinkin voi.