Älä huuda, älä raivoa, älä ”vittuile” – ymmärrä.

Johtaminen ja viestintä eroavat toisistaan siinä, että viestintä pyrkii luomaan organisaation toiminnan ja tavoitteiden ymmärrystä, kun taas johtaminen on sitä, että ihmiset saadaan työskentelemään yhteisön tavoitteiden puolesta. Johtaminen on suunnan näyttämistä ja esimerkin antamista, viestintä taas asian kuvaamista sanoin. Johtaja ei voi johtaa ilman viestintää. Johtajan kyky vaikuttaa työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin on sidoksissa vuorovaikutustaitoihin ja halukkuuteen käyttää niitä. Usein sanotaan, että viestintä tukee johtamista. Mutta itse asiassa johtaminen on nykypäivänä mitä suurimmassa määrin viestintää. Maailma ja työ ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä yhä enemmän suorittavasta, mekaanisesta työstä luovan aivotyöhön.  Esimiehen tärkeimpiä taitoja ovat nykyään kuuntelu-, keskustelu- ja viestien ymmärrystaidot. Johtajat ja henkilöstö syyttävät ja osoittelevat toisiaan. Johto tietää, miten hommat pitäisi hoitaa ja henkilöstö tietää, miten firmaa pitäisi johtaa. Lähtökohtaisesti aika absurdi tilanne ja arkipäivää monessa organisaatiossa. Tilanteen laukaisemiseksi tarvitaan vain yhtä asiaa, jotta kaikkien asiantuntemus ja energia saataisiin valjastettua oikeaan käyttöön ja suuntaan: VIESTINTÄÄ. Viestintä on tapahtunut silloin, kun ihmisiä on kuunneltu ja ihmiset ovat puhuneet keskenään.

Ihminen, joka ymmärtää, mitä on tekemässä ja miksi, saa aikaan enemmän ja parempaa. Ihmiset kyllä saavat aikaan, kun he tietävät, mitä heiltä odotetaan. Ihminen sitoutuu vain sellaiseen, minkä hän ymmärtää ja mihin hän tuntee osallisuutta. Ihmisillä on oikeus ymmärtää ja ymmärtämisen katalysaattorin tehtävä kuuluu johtajalle. Oikeat päätökset syntyvät ymmärryksestä, joka kehittyy yhteistyöhön sitoutuneiden ihmisten kanssa. Lapsi tekee, kun häntä käsketään, mutta aikuinen tekee, kun hän oivaltaa. Mitä organisaatio ei ymmärrä, siitä ei saa tehokasta ja toimivaa, sillä organisaatio ei hengitä ilman toimivaa kommunikaatiota ja ymmärrystä. Jokainen ihminen on mieluummin aktiivinen toimija kuin passiivinen seuraaja. Kuitenkin pomon ymmärtäminen on yksi haastavimpia alueita työnteossa. Ihmisten kohtelemisen takana on aina ihmiskäsitys. Käsitetäänkö ihminen mielihyvää, nautintoa ja helppoutta etsivänä laiskana apinana, jota pitää potkia töihin kepillä ja porkkanalla, vahtia tarkasti ja kontrolloida? Vai ymmärretäänkö hänet itsenäisenä, vastuullisena ja itsearvoisena yksilönä, joka kykenee itsenäisiin ja vastullisiin valintoihin ja tekoihin, johon voi luottaa ja jolle voi antaa vapautta ja vastuuta? Kysymys on siitä, millaisen ihmiskäsityksen varassa ihmisiä johdetaan ja millaisen ihmiskäsityksen pohjalta me kukin johdamme itseämme. Luotatko vai epäiletkö? Oletko yksin oikeassa vai otatko parviälyn käyttöön ja olet oikeassa yhdessä lauman kanssa? Usein on parempi tehdä muutama kysymys kuin olla tietävinään kaikki vastaukset.