Resurssien erilaisesta hyödyntämiskyvystä johtuen jotkut yritykset ovat kannattavampia kuin toiset.

Organisaation kyvykkyydessä ei ole kyse siitä, miten paljon on resursseja, vaan miten paljon organisaatio saa aikaan olemassa olevilla resursseillaan. Strategialla ratkaistaan haaste, joka syntyy, kun rajallisilla resursseilla pyritään tuottamaan laadukkaampia palveluja entistä enemmän. Strategian kehittämisen kannalta on tärkeää analysoida yrityksen resurssit ja tunnistaa myös osaamispotentiaali. Yrityksen tärkeimpien sidosryhmien kuten omistajien, johdon ja henkilöstön halu sekä kyky huomioida muutoksen tarve ja resurssit yrityksen toiminnassa ovat avainasemassa. Myös osaamisen nykytason arviointi ja kehittämisen tarve ovat strategian toteutuksen ja resurssien jakamisen kannalta ratkaisevia. Yrityksen strategian suunnittelussa ja kehittämisessä pitää joka hetki kysyä, mitä resursseja yritys tarvitsee toimiakseen kannattavasti ja kehittyäkseen. Ydinkysymys on, miten saadaan parhaat ideat ja resurssit juuri meidän yrityksemme käyttöön. Jokainen yritys tarvitsee määrältään ja laadultaan erilaisia resursseja, mikä riippuu hyvin paljon yrityksen liikeideasta ja toimialasta. Käytettävissä olevat resurssit ovat aina rajalliset. Kenelläkään ei ole käytössä täydellisiä resursseja ja jokainen organisaatio on riippuvainen ympäristöstään. Resurssiriippuvuusteorian keskeisin oletus onkin, ettei mikään organisaatio ole täysin omavarainen eikä pysty täysin hallitsemaan olemassaolonsa edellytyksiä, jolloin organisaation täytyy väistämättä olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa hankkiakseen pääsyn tarvitsemiinsa resursseihin. Organisaation ympäristö on kuitenkin usein epävakaa ja ennalta arvaamaton, sillä uusia yrityksiä tulee ja menee, ja niukkojen mutta arvokkaiden resurssien saatavuus voi vaihdella kriittisestikin. Yritysjohdolla on oltava ymmärrys ulkoisista resursseista sekä niiden hyödyntämisestä ja johtamisesta, ja organisaatiolla on oltava myös vankka hankintaosaaminen. Kuitenkin on syytä muistaa, että perinteiset hankinnan vaikuttamismekanismit kuten kilpailutus, yhteistyö, sopimukset ja toimittajien kehittäminen eivät aina riitä. Uusi tapa hankkia resursseja ja pääomia on suuri yleisö eli joukkoistaminen (crowdsourcing). Joukkoistamisella tavoitellaan ideoita ja yritetään tavoittaa se älykkyys, joka suurella yleisöllä on tai haetaan suurelta yleisöltä joukkorahoitusta.

Resurssit jaetaan yleensä aineellisiin ja aineettomiin. Aineellisia resursseja ovat käytettävissä olevat rahavarat, yrityksen toimitilat, koneet, laitteet, käytettävissä olevat raaka-aineet, tuotannossa tarvittava vesi, sähkö, kaasu jne. Aineettomia resursseja ovat taas työntekijät; heidän ammattitaitonsa ja osaamisensa, yrityksen johdon kyky johtaa yritystä ja tehdä liiketoiminnan kannalta oikeita päätöksiä jne. Yhden määrittelyn mukaan aineettomalla pääomalla tarkoitetaan osaamista, organisatorista tietoa ja aineetonta varallisuutta sekä vuorovaikutussuhteita, jotka vaikuttavat organisaation kasvuun ja tuloksellisuuteen, mutta jotka eivät ole organisaation aineellista varallisuutta kuten koneita, laitteita tai finanssipääomaa. Yrityksen johdon tulee ymmärtää, mitkä ovat sellaisia resursseja, jotka tulevaisuudessa omalla toimialalla ratkaisevat pelin, tällöin niitä resursseja voidaan pitkäjännitteisesti kehittää ja hankkia. Kannattaa tiedostaa, että strategisia resursseja voivat olla myös oikeat verkostot ja yhteistyösuhteet. Tuotteiden ja tuotantolaitteiston elinkaaret ovat lyhentyneet. Täysin toimivia laitteita saatetaan poistaa käytöstä tai vaihtaa vain siksi, että uuden ostaminen on edullisempaa kuin vanhan korjaaminen. Tuotannon suunnitteluun ja hallintaan liittyvät tekniset ratkaisut ja järjestelmät ovat kehittyneet niin nopeasti, että hankittu järjestelmä voi olla hyvin lyhyessä ajassa vanhentunut. Työvoimavaltaisella alalla taas henkilöstöresurssin tehokas käyttö on keskeistä kannattavuudelle. Henkilöstön käytön suunnittelu on oleellista, koska henkilöstöä on oltava riittävästi töissä sekä myytävien tuoteiden valmistuksessa että asiakaspalvelussa. Yritykselle aiheutuu turhia kustannuksia, jos henkilökuntaa on liikaa ja se toimii vajaakäytöllä. Toisaalta asiakas saattaa kärsiä, jos palveluhetkellä on liian vähän henkilökuntaa.

On mietittävä tarkkaan, kuinka käytössä olevat resurssit hyödynnetään tehokkaasti yrityksen toiminnan kannalta. Resurssien käyttö aiheuttaa aina kustannuksia yritykselle. Se, kuinka tehokkaasti niitä käytetään, vaikuttaa oleellisesti yrityksen kannattavuuteen. Kun resurssit sitten vähenevät, oleellista on osata priorisoida ja hoitaa tärkeimmät asiat ensin. Johtajan on syytä muistaa, ettei uutta toimintaa kannata aloittaa tai uusia alueita vallata ennen kuin oma perusbusiness on oikeasti hallussa ja se tekee tulosta. Parempi yksi erinomainen strateginen aie ja ydinkompetenssi kuin useita aikomuksia ja pientä osaamista vähän siellä täällä. Älä ahnehdi kaikkea kerralla vaan varmista ja suuntaa resurssit niin, että ainakin yksi projekti tai tavoite saadaan niin sanotusti maaliin. Keskitä resurssit ja jaa voimat tilanteen mukaan. Kaikkea kerralla ahnehtiva ja resurssit tasaisesti hajalleen jakaneella on yleensä ikävä loppu. Resurssien jakamisen tärkeysjärjestyksen määrittelyssä on syytä muistaa, mitä sinulta edellytetään, mikä tuo suurimman tuoton ja mikä on kaikkein palkitsevinta. Willie Sutton Law:n mukaan kannattaa keskittyä oleellisiin ja tuloksellisiin aktiviteetteihin eikä tuhlata aikaa vähemmän hedelmällisten parissa.