Strateginen johtaminen 6: Strategiavalinnat

Erilainen copy

Jos et voi olla nopea tai paras, ole erilainen.

Runoilija Robert Frost (1874-1963) on kirjoittanut: ”Tie haarautui metsässä ja minä valitsin sen vähemmän kuljetun ja siksi kaikki on nyt toisin.” Uskalla olla erilainen ja mennä tuntemattomille ulapoille ja poluille. On myös syytä muistaa, että ainutlaatuisuus ei välttämättä tarkoita, että olet hyödyllinen. Ei uudella tavalla tekeminen ole vaikeaa, vaan uudella tavalla ajattelu. Strategian valinnassa, liiketoiminnan johtamisessa ja kasvattamisessa tarvitaan vain aikaa, markkinaymmärrystä ja maalaisjärkeä. Strategia on taito luoda tapahtumille toivottu kuvio tai malli. Päätöksillä ja keinoilla pyritään saavuttamaan olemassa olevassa ympäristössä tasapaino huolimatta kilpailjan pyrkimyksestä luoda täysin erilainen kuvio tai malli. Monessa yrityksessä strategiasuunnitelman ja valinnan tekee yrityksen ylin johto tai johtoryhmä yhdessä. Suunnitelman hyväksyy yrityksen hallitus, jota sitten toteutetaan toimitusjohtajan johdolla yhdessä muun johdon avulla. Strategiavalintoja tehtäessä tulee ensin hakea vastauksia kysymyksiin mitä ja miten. Oma näkemykseni strategiavalinnoista on hyvin yksinkertainen ja selkeä. Yrityksen on tehtävä ainakin seuraavia strategiavalintoja jossain vaiheessa elinkaartaan:

  1. Yleispelaaja vai erikoistaituri (differointi)?
  2. Suuri kaikkialla vai niche?
  3. Pelikentän määrittely! Alueellinen, valtakunnallinen vai asiakaskohderyhmittäin?
  4. Itsenäinen vai osa jotain?
  5. Yksinäinen vai verkottunut?
  6. Missä paremmuus (miten erotutaan kilpailijoista)?
  7. Hintajohtaja vai laatuylivertaisuus (palvelu, tuote jne)?
  8. Hyökkäys, puolustus, viivytys vai iskuosastotoiminta? Valintaan vaikuttaa senhetkinen asema markkinoilla.
  9. Edelläkävijä vai seurailija?
  10. Vetäytyminen, myynti vai lopetus.

Listasta voidaan valita asian yksinkertaistamiseksi kolme keskeisintä tapaa yrityksen kilpailukykyiselle toiminnalle ja strategian valinnalle: hintajohtajuus, erikoistuminen ja fokusointi eli keskittyminen. Olennaista strategian valinnassa on kuitenkin pyrkimys löytää kilpailukykyinen toimintatapa. Yrityksen on vastattava kysymykseen, miten yritys saavuttaa, ylläpitää ja edelleen vahvistaa kilpailuetuaan. Yrityksen on pyrittävä löytämään strategia, jolla sen erityisosaaminen ja vahvuudet parhaiten tulevat hyödynnettyä. Se, miten tämä temppu tehdään, onkin sitten aivan eri juttu. Toisilta se onnistuu vaistonvaraisesti, sattumalta, tietoisesti, kokemuksesta tai olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Yhteistä strategiassa menestyneillä yrityksillä on kuitenkin se, että johdolla on selkeä ja vahva yhteinen näkemys siitä, mihin ollaan menossa ja mitä halutaan. Loppu onkin sitten vain tekemistä. Johdon kiistely ja valtataistelu strategisista valinnoista johtaa yleensä yrityksen huonoon kierteeseen, josta nouseminen ei aina ole mahdollista.

Täydellinen monopoli on täydellisen kilpailun vastakohta. Monopolin syntymisen edellytyksenä on, ettei sen tuotteita tai palveluita voida helposti korvata. Monopolituotteen mainonta on luonteeltaan suhdetoimintaa (Veikkaus, RAY, Alko). Monopoliasema antaa huomattavan mahdollisuuden vaikuttaa hintaan. Itseasiassa jokaisen yrityksen viime käden tavoite omalla alallaan on tavoitella monopoliasemaa, koska silloin yritys saavuttaa tilan, jossa kassa kilisee aina, kun kammesta vääntää. Strateginen valinta voi olla myös se, että parannat kilpailijan innovaatiota. Selustahyökkäys strategiassa johtoasemassa olevan yrityksen selustaan hyökätään luovalla jäjittelyllä. Jos et tiedä tai osaa parempaa, niin kopioi paras. Sinulla voi olla vain kaksi strategista vaihtoehtoa; joko kopioit muita tai sitten laitat muut seuraamaan sinua. Yritys, joka on hyvä imitoija, matkii hyvin nopeasti, halvalla ja kykenee siten tarjoamaan vastinetta rahalle. Se on usein markkinakolmosen tai – nelosen strategiavalinta. Muista, että benchmarking ei vie koskaan huipulle, joten yritä keskittyä luomaan uutta. Tärkeää ei ole kysyä, onko tämä käytäntö hyvä vaan, onko tämä käytäntö sopiva meille ja sopiiko se kulttuuriimme ja pyrkimyksiimme. Käytä myös Druckerin kysymyksiä omassa liiketoiminnassasi ja strategian valinnassa: Mikä on meidän liiketoimintamme? Kuka on asiakkaamme? Mitä asiakas ostaa? Mistä on asiakkaalle hyötyä? Mitä on meidän liiketoimintamme tulevaisuudessa? Mitä meidän liiketoimintamme tulisi olla? Vastaa näihin kysymyksiin ja olet jo pitkällä yrityksesi strategisessa ajattelussa ja valinnassa.

Mikä on yritysjohdon yleisin strateginen valinta tai tapa toimia, kun yrityksellä menee huonosti? Tällöin leikataan usein hyvin lyhytnäköisesti tuotantokustannuksia ja vähennetään hyvinkin rajusti tuotantohenkilöstöä. Tämä tapa on luonnollisesti helppo ja nopea toteuttaa, mutta voi ainakin teknisesti vaativilla toimialoilla johtaa merkittäviin osaamisvajeisiin (hiljainen tieto kävelee ulos) ja vaikuttaa hyvinkin negatiivisesti yrityksen toimintaedellytyksiin. Kuka tahansa osaa johtaa yritystä hyvinä aikoina, mutta todellinen johtajuus ja yrityksen strategia punnitaan huonoina aikoina. Yrityksen johtamisessakin pätee vanha viisaus: Ei pidä syödä enempää kuin tienaa. Se on eriskummallista, kuinka hyvinä aikoina yrityksissä usein karkaa mopo käsistä ja rahaa kulutetaan täysin holtittomasti ilman todellista ajatusta, eikä varauduta aina niin varmana tulevaan laskukauteen. Surullista on, että ajattelu alkaa monessa yrityksessä vasta sitten, kun rahat ovat loppuneet.

Valitun strategian jalkauttaminen on muodostunut monesti yritysjohdon kompatuskiveksi. Hyväkin strateginen valinta ja suunnitelma on jäänyt torsoksi, koska sitä ei ole kyetty jalkauttamaan organisaation asiakasrajapinnan työntekijöille. Syynä on joko suunnitelman akateemisuus ja korkealentoinen kieli, jota organisaation arkipäivän työtekijät eivät ymmärrä tai johto ei ymmärrä, kuinka tärkeää sen on laskeutua alas tornistaan ja kertoa omalle henkilöstölle mitä halutaan, miten toimitaan ja mihin ollaan menossa selvällä arkipäivän kielellä. Monesti yrityksen johtajat tekevät suunnitelmat toisilleen ja yrittävät vielä päteä sillä, kuka pystyy ilmaisemaan asiansa akateemisimmin ja vaikeimmin. Kuitenkin itse toteutus voi merkitä hyvinkin arkipäiväisiä tekoja ja toimia.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s