Luovuttaminen on aina ennenaikaista ja rohkeus on tyyliä paineessa. Aina kannattaa katsoa viimeinen kortti.

Johtajuus punnitaan liiketoiminnan kriittisissä vaiheissa: muutoksen johtamisessa, talouden murroskohdisssa ja vaikeiden tilanteiden kääntämisessä voitoksi. Muutosprosessin läpivieminen ja murros vaatii johdolta määrätietoisuutta, jämäkkyyttä ja päätöksentekokykyä. Yhtä lailla se vaatii herkkyyttä ja kykyä kuunnella mielipiteitä. Muutoksen ja murroksen johtamisessa ajoitus on yhtä tärkeää kuin se, mitä tehdään ja minne mennään. Ei riitä, että tiedät, mitä tehdä. Sinun on tiedettävä, milloin toimia. Luota omaan vaistoosi. Älä odota liian kauan. Kun johtajat eivät tartu hetkeen, he heikentävät omaa johtajuuttaan. Mikään ongelma ei ole niin suuri ja monimutkainen, etteikö sitä voi kohdata. Nopeus on valttia muutoksessa ja murroskohdassa, hitaus on myrkkyä. Onnistumiseen pitää uskoa sinnikkäästi, vaikka tulosten näkyminen kestäisi kauemmin kuin toivoisi. Murros vaatii vahvaa johtajuutta. On uskallettava tehdä omia ratkaisuja, sillä kilpailija voi olla väärässä. Muutos on ainoa asia, joka pakottaa uusien mahdollisuuksien äärelle myös heidät, jotka eivät muuten niistä välittäisi. Johtajuudella on aina murroksessa hintansa ja voittoa edeltää aina läpimurto.

Voittaville johtajille yhteistä on, että he eivät kerta kaikkiaan sulata tappiota. Siksi he selvittävät, mitä voittaminen edellyttää ja tavoittelevat sitten voittoa kaikin voimin. Kun paine murroksessa on kovimmillaan, suuret johtajat ovat parhaimmillaan. Ollaksesi murroksessa rohkaiseva johtaja sinun on oltava valmis ottamaan riskejä ihmisten suhteen. Et voi sytyttää tulta kenenkään toisen sydämessä ennenkuin se palaa omassasi. Muista nämä sudenkuopat murroksessa: Yritysjohto tekee strategiaa, mutta yliarvioi organisaation muutoskyvyn ja aliarvioi vaikeudet. Hankkeita on liikaa ja ne kasautuvat samoille henkilöille. Hankkeille ei anneta riittäviä resursseja ja työkaluja. Kehittämistyö tehdään oman toimen ohella. Viestintä on heikkoa ja muutosten vyöryttäminen pysähtyy jo keskijohtoon.

Kumpi on tärkeämpää, kokemus vai näkemys? Kokemus ja näkemys ovat kaksi eri asiaa. Tosin kokemus voi synnyttää näkemyksen eli usein näkemys syntyy pitkän kokemuksen jälkeen. Näkemys on oivallusten, asioiden yhdistämisten ja johtopäätösten summa tai kun kokemus yhdistyy mielipiteeseen, syntyy myös näkemys. Kokemus on kova koulu, koska sen antaa ensin testin ja sitten vasta opin ja siksi sen lukukausimaksut ovat kalliit. Kokemus antaa perspektiiviä ja mahdollisuuden suhteuttaa asioita, eikä sen merkitystä ja opetusta saa unohtaa. Jokainen meistä saa kokemusta koko ajan lisää ja vasta iän myötä karttuu kokemusta. Sitä pitäisi osata arvostaa. Parhailla johtajilla on kokemusta myös vaikeista ajoista ja asioista. Kaikilla ei ole näkemystä, vaikka hankkivat koulutusta ja saavat kokemusta eli korkea koulutus ja pitkä kokemus eivät takaa hyvää näkemystä. Monella nuorella on innovatiivisempaa näkemyksellisyyttä ja ennakkoluulottomuutta kuin urautuneella oman alansa konkarilla. Pelkkä usko excel-harjoituksiin johtamisen työkaluna ei riitä, lisäksi tarvitaan näkemystä ja business-nenää. Mikään ei korvaa strategista näkemystä. Sitä ei vain löydy kaikilta. Ihmiset kunniottavat johtajaa, jolla on selkeä näkemys, jolla on viisautta nähdä asian ytimeen missä tahansa tilanteessa ja joka voi nähdä, mitä on tulossa. Esimiehille ja meille kaikille on tärkeää, että osaisimme kunnioittaa toisen näkemyksiä, mielipiteitä ja kokemusta.

Johtajuuden tarkoituksena on auttaa muita kasvamaan, onnistumaan ja sitä tarvitaan erityisesti muutostilanteissa, murroksessa ja vaikeissa tilanteissa. Todellinen johtajuus punnitaan talouden murrosaikoina. Yksi parhaista johtajuuden määritelmistä, joihin olen urani aikana törmännyt: Oletko tarpeeksi voimakas, rohkea, nöyrä ja kypsä pyytääksesi muilta apua? Tässä määritelmässä on koko johtamisen juju: En minä vaan me. Kukaan meistä ei saa yksin aikaan mitään merkittävää, ei ainakaan johtajana. Johtaminen on vähän vaikeaa ilman johdettavia. Vanhanaikainen johtajuus keskittyi minän ympärille, uudenlainen lähtee meistä. Huono johtajuus taas on toisten myrkyttämistä ja alistamista. Huonot johtajat tuhoavat työntekijöidensä terveyden, onnellisuuden, uskollisuuden ja tuottavuuden.

Sanotaan, että johtajuuden todellinen mitta on vaikutusvalta, eikä ehkä mikään muu. Ihmiset seuraavat luonnostaan itseään vahvempia johtajia. Johtamista on kuitenkin hankala toteuttaa, jos ei ole seuraajia, jotka kulkevat perässä. Kun johtajalla on vaikutusvaltaa, ihmiset alkavat seurata häntä. Kun johtaja saavuttaa kunnioituksen, johtamisesta tulee helpompaa ja ihmiset jatkavat seuraamista. Kunnioitus perustuu johtajuuteen, ei asemaan, arvonimeen tai sukupuoleen. Heti kun saavutat kunnioitusta, saat valtaa. Suurinta valtaa käytetään vähin äänin. Valta siirtyy sille, jolla on taito käyttää sitä. Ihminen, jolla on valta, ei menesty ellei hän salli, että paremmat ideat loukkaavat hänen maailmankuvaansa. Et voi oppia mitään uutta ellet salli, että sinua viisaammat ja taitavammat ihmiset sotkevat ympyräsi ja peliäsi. Valta addiktoi enemmän kuin huumeet. Valta-asema voi tehdä pienestä ihmisestä tyrannin. Valta on tehnyt monesta johtajasta kusipään ja pomottajan. Ei voi koskaan sanoa, onko valta hyvästä vai pahasta. Oleellista on, miten sitä käytetään.