Itsensä johtaminen 2: Ammatillinen kehittyminen

Kehittäminen copy

Kehitä itseäsi ja osaamistasi. Ihminen ei ole koskaan liian vanha oppimaan.

Ihmisten johtamista voi parantaa niin, että tutustuu itseensä paremmin, hyväksyy omat puutteensa ja on valmis itse kasvamaan ja kehittymään. Kenelläkään johtajalla ei ole monopolia viisaudessa, joten tunne rajasi. Ei voi johtaa ihmisiä, jos ei näe ihmisiä. Ei voi nähdä ihmisiä, jos ei näe itseään. Itsensä johtaminen on itsetuntemusta ja sen kehittämistä. Psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, stressin ja ajanhallintaa, uuden oppimista, ammatillista kehittymistä, motivaatiota, tavoitteellisuutta, tunneälykkyyttä, tunteiden hallintaa, muutosvalmiutta ja muutosten hallintaa. Hyvä itsensä johtaja luottaa itseensä ja kykyihinsä, ja hänellä on vahva halu itsensä kehittämiseen sekä uuden oppimiseen. Hän pystyy asettamaan tavoitteita kehittymisilleen, aikatauluttamaan ja toteuttamaan tavoitteitaan. Hän ymmärtää, mistä tekijöistä oma hyvinvointi muodostuu ja pystyy vaikuttamaan niihin. Itsesi kehittäminen tapahtuu ennen kaikkea silloin, kun teemme asioita, jotka ovat meille tärkeitä, mutta eivät aiheuta meille stressiä eivätkä ole pakkopullaa. Meidän pitäisi varata aikaa lukea hyviä kirjoja, opiskella uusia asioita, suunnitella ja unelmoida. Pysähtyminen ja sisimmän kuunteleminen on ehkä olennaisin osa itsensä kehittämistä.Tärkein tieto ja osaaminen kumpuaa siitä, minkä sydämessämme tiedämme todeksi, mitä haluamme ja rakastamme tehdä. Eikö päämäärä loppujen lopuksi ole kuitenkin itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on?

Ensimmäisenä meidän on tehtävä itsellemme selväksi, että olemme vastuussa itsestämme ja osaamisestamme. Motivaatiolla eli sillä, mitä tavoittelemme ja toivomme, on suuri vaikutus oppimiseen. Sanotaan, että ihminen oppii melkein mitä vain, jos haluaa kovasti ja tuntee mielenkiintoa. Oppimisen kannalta on parempi, mitä tarpeellisemmaksi opiskelun kokee ja mitä myönteisemmin siihen asennoituu. Jos koemme, että meitä ohjataan ulkopuolelta, olemme uhreja emmekä itsemme toteuttajia. Jos emme saa vapaasti olla itsemme toteuttajia, niin alamme herkästi välttämään vastuuta. Kuinka vanhana ihminen sitten voi vielä oppia uutta? Jotkut lopettavat oppimisen jo aikuisuuden kynnyksellä, toiset ahmivat uutta tietoa ja oppivat vielä yli 80-vuotiaina. Ihminen pystyy omaksumaan uutta tietoa koko elämänsä ajan. Kyse on asenteesta; ihminen tulee vanhaksi, kun ei enää jaksa tai halua kehittyä ja uudistua. Elinikäisestä oppimisesta on tullut välttämätöntä, sillä yhteiskunta muuttuu ja kehittyy vauhdilla. Työelämän perustaitoja on täydennettävä ja on uudistuttava työn muuttumisen myötä. Työtehtävät muuttuvat ja edellyttävät uutta osaamista ammattitaidon lisäksi. Yksilön kehittyminen, menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevilla työmarkkinoilla sekä kyky osallistua yhteiskunnan toimintaan edellyttävät oppimista, taitojen ja osaamisen kehittämistä läpi elämän. Aikuinen oppii monia asioita jopa paremmin kuin nuoret laajemman työ- ja elämänkokemuksensa ansiosta. Myös ammatillinen kasvu voi jatkua nuoruuden koulutuksen jälkeen täysipainoisesti elämän eri tilanteissa aina vanhuuteen asti. Suurin osa oppimisesta tapahtuu ja sen pitäisi tapahtua työn kautta, työtä tehtäessä ja kehitettäessä. Takavuosina tv-mainoksessa Donner totesi, että lukeminen kannattaa aina. Samoin on hoettu, että koulutus kannattaa aina ja koulutuksen hankkiminen on sijoitus, joka tuottaa myöhemmin voittoa ja josta on hyötyä ja iloa niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin.

Katso tilannettasi rehellisesti silmiin ja tiedosta omat tapasi toimia. Kehitä itseäsi, oppimistapojasi, opi rakentamaan ja yhdistämään uutta ja vanhaa tietoa. Jos et luo nahkaasi säännöllisesti ja ole työelämän moniottelija, putoat kyydistä. Osaamisen ylläpitämisessä on tärkeää säilyttää avoin mieli muutokseen ja halu oppia. Osaamista on oikea asenne, kyky luoda vuorovaikutussuhteita ja ylläpitää niitä. Osaamista on myös taito hankkia ja käyttää erilaisia tiedonhankintakanavia. Meidän jokaisen on oltava herkkä ympäristöstä kantautuville signaaleille ja pitää huolta omasta uudistumisvalmiudesta. Uudistuminen pitää nähdä mahdollisuutena, ja jokainen on vastuussa omasta uudistumisesta ja kehittymisestä, eikä tätä vastuuta voi ulkoistaa. Uuden oppiminen edellyttää venymistä ja epämukavuusalueella olemista. Oppimisen lähtökohta on tunnustaa itselleen: tiedän etten tiedä ja haluan ottaa selvää. Kaikki uusi tieto on mielenkiintoista, mutta se on sisäistettävä ja ymmärrettävä. Oppiminen on sitä, että kehityt ammatillisesti ja se konkretisoituu vasta, kun opittua kyetään soveltamaan arkipäivän tilanteissa. Oppiminen on myös sitä, että omaksuu uusia asioita, taitoja, ajattelutapoja ja näkökantoja. Jos teet kaikki aina samalla tavalla, on turha odottaa, että mikään muuttuu. Jos opiskelun jälkeen mikään asenteessa, ajattelussa tai kädentaidoissa ei ole muuttunut, ei ole oppinut mitään. Kun uudesta asiasta on riittävästi käytännön kokemusta, voi sitä kehittää ja lopulta kykenemme luomaan jotain täysin uutta. Mitä enemmän kertyy kokemuksia sitä suurempi on ns. hiljaisen tiedon osuus. Kokemuksella on merkittävä rooli osaamisessa. Kokemus on kuitenkin kova opettaja, koska se vaatii ensin suorittamisen ja antaa vasta sen jälkeen opetuksen. Me kaikki olemme oppilaita koko elämämme ajan ja koko elämä menee sen ymmärtämiseen, että emme oikeastaan tiedä, emmekä osaa mitään. Buddhan mukaan elämä ei kuitenkaan ole niin vakavaa kuin mielemme antaa ymmärtää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s