Itsensä johtaminen 7: Stressin hallinta

Stressi copy

Mieti, mistä kiireen ja stressin tunne johtuu. Elämä ei ole ravia. Ota se siis tyynemmin ja tee parhaasi tänään.

Kiire ja stressi ovat energiasyöppöjä ja henkisiä loisia, joiden nälkä ja jano on pohjaton. Pahassa stressitilassa kaikki voimavarat menevät selviytymiseen, eikä energiaa riitä muuhun toimintaan. Usein stressioireitaan ei havaitse itse, koska on niin keskittynyt selviämiseen. Suurimmat stressin aiheuttajat ovat parisuhdeongelmat, ristiriidat työpaikoilla, liian pitkät työajat, liiallinen määrä työtehtäviä, taloudelliset huolet, suuret elämänmuutokset. Stressi voi parhaimmillaan olla positiivista, koska se voi virittää huippusuoritukseen. Kohtuullinen ja lyhytaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Stressi voi siis olla myös positiivinen voimavara, mutta liiallisena annoksena se on haitallista ja jopa tappavaa. Sitten on vielä hiipivä stressi, joka kasvaa huomaamatta pikkuhiljaa isommaksi. Ihminen alkaa kuvitella hitaasti kasvaneen stressin normaalitilaksi. Sitten tulee yksi stressaava asia lisää ja ympärillä olevat ihmiset ihmettelevät, miksi työkaveri romahti.

Stressi kuuluu kaikenikäisten ihmisten elämään, eikä se ole suinkaan vain johtajien yksinoikeus. Työelämässä paineet kasvavat koko ajan, sillä tehtävät lisääntyvät ja pitää jatkuvasti oppia uutta. Pääsääntöisesti koko ajan on kiire tai ainakin tuntuu olevan kiire. Stressi vaivaa työelämässä kaikkia; johtajia, asiantuntijoita ja työntekijöitä. Johtajana ollessasi huomaat pian, että jokainen haluaa palan sinua – palan aikaasi, energiaasi, voimaasi, resurssejasi ja ymmärrystäsi. Opettele sanomaan ei, sillä omien rajojensa tunteminen ja kieltäytyminen osoittavat kypsyyttä. Stressi on tunne, joka syntyy, kun sisimpäsi sanoo ei, ja suustasi pääsee: ”Kiitos, mielelläni” (Dick Francis). Kun johtaja pysähtyy ja ajattelee, hän tekee parasta työtään. Kiire ja stressi ei tarkoita puutetta ajasta vaan priorisoinnin puutetta. Silloin kun on todella kiire, kannattaa  vain istua alas ja odottaa, että kiire menee ohi. Intiaanipäällikötkin istahtavat lentokentän tuloaulaan odottamaan, että heidän sielunsa ehtivät mukaan. Kiire ja stressi on paradoksi. Koskaan ennen meillä ei ole ollut yhtä paljon ”ajansäästäjiä ja työn helpottajia” käytössämme. Nopeammat internet-yhteydet, paremmat puhelimet, pikaruoka, nopeammat liikenneyhteydet ja robotiikka eli vähän kaikkeen tarvitsemme nopeampia mitä lie. Yksi suurimmista harhoista on, että kiireelle ei voi mitään. Kiire ei kuitenkaan ole asia, joka meille tapahtuu, me luomme sen itse.

Stressi vaikuttaa eri ihmisten käytökseen eri tavalla; joku ottaa etäisyyttä ja hidastaa työtahtia, toinen taas työskentelee tehokkaasti. Positiivinen stressi yhdessä hyvän palautumisen kanssa edesauttaa työn imun syntymistä ja lisää ihmisen voimavaroja. Korkea negatiivinen stressi heikon palautumisen kanssa kertoo ylikuormitustilasta ja alhaisesta energiatasosta, jolloin huomiota tulisi kiinnittää palautumiseen. Jos ihminen ei palaudu, hän ei omaksu uusia asioita ja tämä taas vaikuttaa työsuoritukseen. Tahti on liian tiukka, jos illallisesta tulee aamiainen. Kukaan ei kuitenkaan pysty koko ajan venymään ja työskentelemään jatkuvasti äärirajoilla. Sen vuoksi palautuminen, niin työssä kuin vapaa-ajallakin, on ensiarvoinen tärkeää. Vapaa-ajan pitäisi tarjota rauhoittumista, lepoa, rentouttavia aktiviteetteja, liikuntaa ja harrastuksia. Vapaa-aika on kuitenkin monesti niin ohjelmoitua, että se itse asiassa kuormittaa ihmistä lisää tai vielä enemmän kuin työ. Opettele rentoutumaan omalla tavallasi tai hanki oma stressin helpotuskeinosi. Rentoutuminen vähentää tuskaisuutta ja stressin kasautumista sekä parantaa unta, keskittymiskykyä ja tuotteliaisuutta. Viikonlopun viinapullo tai muiden nautintoaineiden holtiton käyttö ei ole oikea tapa stressin poistoon.

Epäpätevät johtajat pahentavat jo valmiiksi stressaantuneiden työntekijöiden tilannetta ja heikot johtajat kaiken lisäksi itse stressaavat taantumassa. Luottamuksen puute johtoon lisää työntekijöiden huolta ja stressiä. Stressi heikentää tuottavuutta ja mitä kauemmin tilanteen annetaan jatkua hoitamattomana, sitä pidempään se vaikuttaa tuottavuuteen sitten, kun nousu alkaa. Samoin kuin tunteet ja asenteet siirtyvät ihmiseltä toiselle myös stressi on sosiaalinen ilmiö. Se voi siirtyä ja tarttua ihmisten välillä sekä työpaikoilla että kotona. Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista ja tavoitteista riippuen. Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Eroa on myös siinä, minkälaisia reaktioita yleisesti stressaavina pidetyt tehtävät tai tapahtumat ihmisissä aiheuttavat. Tutkimuksen mukaan iäkkäämmät työntekijät näyttävät selviytyvän parhaiten taantumasta, erityisesti yli 55-vuotiaat, jotka ovat kokeneet suhdannekuoppia jo aiemminkin. Stressioireiden tunnistaminen riittävän ajoissa mahdollistaa asioihin puuttumisen ennen kuin paine kasvaa liian suureksi.

Liiallinen paine sotkee elimistön palautumisjärjestelmän ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä jokaisen olisi hyvä tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi. Loistava sosiaalinen joustavuus ja kyky selvitä liikaa stressaantumatta haastavassa ympäristössä ovat tarpeen. Jos ei fyysinen ja psyykkinen kunto ole riittävä, työstä tai muista stressitekijöistä ei vain selviä. Pidä huolta kehostasi, jätä taakse huonot ihmissuhteet, kohtaa asiat niin kuin ne eteen tulevat, äläkä ota turhia paineita siitä, mitä muut ajattelevat sinusta. Tärkeät asiat kannattaisi tehdä heti. Näin vältät kiireen ja stressin kokemukset. Vatsahaavan siitä saa, kun suhtautuu kumpareen ylitykseen kuin vuorikiipeilyyn. Useimmat ihmiset kuluttavat itsensä loppuun yrittäessään tehdä kaiken, mitä pitävät velvollisuutenaan, eivätkä ikinä pääse tekemään sitä, mitä haluaisivat. Kunnianhimo on surkea puolustus sille, ettei ole tajunnut ottaa vähän rennommin. Mitähän, jos et enää tästä päivästä alkaen välittäisi niin paljon siitä, mitä muut haluavat sinulta, vaan rohkenisit toteuttaa omia unelmiasi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s