Jokaisella johtajalla on esimies ja johtajan takana seisoo viisas ja sitkeä puoliso. 

Jos elämä opettaa vain niitä, jotka sitä opiskelevat, niin onko elämänhallintaa sitten oma asenne elämää kohtaan vai kyky suunnitella ja asettaa tavoitteita omalle elämälle? Elämänhallinta on määritelty käsitteeksi, joka sisältää kaikki elämän osa-alueet: työn, sosiaalisen aseman, asumisen, perhetilanteen, terveyden, työkyvyn ja muut elämisen kannalta tärkeät asiat. Hyvään elämänhallintaan kuuluu, että terveys, tunne-elämä, elämäntavat, ihmissuhteet ja käsitys omasta itsestä ovat edes suunnilleen tasapainossa. Elämänhallinta on kultainen keskitie kontrollin ja kaaoksen välillä. Elämänhallinta on tietoisen päätöksen tekemistä ja panostamista asioihin, joihin voimme ja haluamme vaikuttaa ja jotka ovat meille tärkeitä. Jokaiselle ihmiselle on tärkeää tuntea hallitsevansa, ja oma hyvinvointi lähtee tunteesta, että on riittävästi vapautta. Se tarkoittaa, että pystyy luopumaan ilmaisuista ”minun on pakko”, ”joudun”, ”minun pitää” ja pystyy sanomaan sen sijaan ”minä valitsen”. ”Tie haarautui metsässä ja minä valitsin sen vähemmän kuljetun ja siksi kaikki on nyt toisin” (Robert Frost). Elämänhallinta syntyy siis valinnoistamme.

Elämänhallinta on itsetuntemukseen perustuvaa kykyä suunnitella elämää, asettaa unelmia sekä tavoitteita ja saavuttaa niitä. Se on tunne, että voit omilla teoilla ja valinnoilla vaikuttaa elämääsi. Jokainen meistä tasapainoilee sillä, mihin asioihin pystyy itse vaikuttamaan ja mihin asioihin muut ihmiset ja ympäristön tapahtumat vaikuttavat. Mitä enemmän elämässä on alueita, joissa tuntuu, että muut tekevät päätökset, sitä enemmän tuntuu, ettei hallinta ole omissa käsissä. Toisaalta, jos on vapaus päättää kaikesta ja mahdollisuuksia on enemmän kuin tarpeeksi, niin mopo voi lähteä keulimaan ja kusi nousta päähän. Elämä on kuitenkin täynnä yllätyksiä, eivätkä kaikki suunnitelmat aina toteudu, eikä kaikkia päätöksiä voi täysin hallita. Elämisen taito on sitä, että pystyy taitavasti yhdistämään kaksi asiaa: osaa päästää irti ja pitää kiinni ja osaa tunnistaa ne. Typeryydet, joita eniten katuu elämässään, ovat niitä, joita ei tullut tehtyä, kun niihin oli tilaisuus. Kaikki ei siis välttämättä aina suju niin kuin suunnittelee. Elämään kuuluvat vastoinkäymiset, pettymykset ja ongelmat voivat heikentää elämänhallintaa. Yllätyksiä ja suunnitelmien muutoksia tulee koko elämän ajan vasemmalta ja oikealta, yritä siinä sitten tasapainoilla. Myös taloudellisilla seikoilla ja yhteiskunnan olosuhteilla on suuri merkitys elämänhallinnassa. Monia asioita emme voi muuttaa, mutta voimme hyväksyä ne. “Kärsivä ihminen, joka harmittelee liikaa menneitä ja pelkää tulevaisuutta, aiheuttaa itselleen koko ajan lisää onnettomuutta ja masennusta”(Anthony D’Angelo). Yllätyksiin on kuitenkin helpompi suhtautua, kun ihmissuhteet ja perhe-elämä ovat kunnossa. Jokaisen on tärkeää mietiskellä, mitkä asiat ovat omassa elämässässä tärkeitä? Perhe, ystävät, työ, valta, kunnia, status vai terveys? Uskon, että juuri elämänhallinta on yksi onnellisuuden ja tyytyväisyyden kulmakivi.

Hyvät vuorovaikutussuhteet ovat kullanarvoisia erityisesti vaikeita asioita käsiteltäessä. Toimiva vuorovaikutus esimies-työntekijäsuhteessa perustuu siihen, että toinen ihminen kohdataan hänen omasta ajattelustaan käsin. Pyrkimyksenä on välttää korostunutta hierarkia-asettelua. Tämä vaatii toisen ihmisen tuntemista, hänen ajatustensa ja mielipiteidensä aitoa kuuntelemista sekä erilaisten arvojen ja asenteiden arvostamista ja ymmärtämistä. Vaikeat asiat on esitettävä keskustellen ja kuunnellen, jolloin niiden käsittelemisestä tulee rakentavaa ja syntyy tunne, että asioihin voidaan jollain tavalla vaikuttaa. On hyvä muistaa, että johdon tai esimiehen näkökulmasta vähäpätöinen asia voi olla merkittävä yksittäiselle työntekijälle. Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot merkitsevät kykyä muiden ihmisten tunteiden hallintaan, mikä edesauttaa menestymistä työyhteisössä. Ihmisellä on tällöin kyky myös luoda sosiaalisia verkostoja, hän hallitsee erilaisia sosiaalisia tilanteita ja omaa kyvyn sujuvaan vuorovaikutukseen sekä kykenee toimimaan tiimityössä erilaisten ihmisten kanssa. Vuorovaikutus on taitolaji ja avoin vuorovaikutus on dialogi. Miksi me sitten eläisimme, ellei sen tarkoitus ole tehdä siitä helpompaa toinen toisillemme? Emme ole maailmassa itseämme varten, vaan olemme täällä toisiamme varten. Ole valmis kuuntelemaan ja tukemaan työntekijöitäsi, työtovereitasi, perhettäsi ja ystäviäsi. Opettele olemaan vaiti ja kuuntelemaan. Anna hiljaisen mielesi kuunnella ja ottaa vastaan niin hyvä kuin huono palaute.  ”Kieltäytyminen kuuntelemasta jotain mielipidettä sen tähden, että on vakuuttunut sen virheellisyydestä, on yhtä kuin otaksuminen, että oma varmuus on sama kuin ehdoton varmuus. Kaiken keskustelun vaientaminen on oman erehtymättömyyden otaksumista” (Mill). Älä tuhlaa aikaasi ihmiseen, joka ei tuhlaa aikaansa sinuun. Älä tuhlaa kyyneleitäsi ihmiseen, joka saa sinut itkemään yhä uudelleen ja uudelleen, valuttamatta itse yhtäkään sinun vuoksesi. Hymyile ihmisille, jotka saavat sinut hymyilemään. Luota heihin, jotka ovat sen arvoisia. Tuhlaa aikaasi heille, jotka sitä arvostavat ja muista, että jokainen ihminen tekee oman onnensa valitsemalla lähelleen ne ihmiset, jotka saavat hänet hehkumaan. ”Elät pitempään heti, kun ymmärrät, että kaikki aika, jonka olet onnettomana, menee ihan hukkaan”(Ruth E. Renkl).